Polvinivel on ihmisen suurin nivel. Se rakentuu neljästä luusta ja neljästä suuresta nivelsiteestä. Polvessa olevat luut ovat reisiluu, sääriluu, pohjeluu ja polvilumpio. Luusto ja sidekudos ovat polven rakenteessa olennaisia, mutta lihakset liikuttavat ja tukevat polvea. Tärkeimmät polvea liikuttavat lihakset ovat reiden edessä oleva suuri nelipäinen lihas joka suoristaa polven, sekä reiden takaosan lihakset, jotka koukistavat polvea.

Polven nivelrikko eli artroosi on yleisin aikuisten polvikivun aiheuttaja. Merkittävimpiä nivelrikon riskitekijöitä ovat ikääntyminen, perimä ja lihavuus sekä vammat. Nivelmuutokset etenevät vuosien kuluessa nivelruston uusiutumiskyvyn kadotessa. Ruston katoaminen aiheuttaa muutoksia luun rakenteessa. Nivelrikkokivun aiheuttavat rakenteiden muutokset sekä niveltulehdus.

 
  • Aikuisten tavallisin polvikipujen syy
  • Hoidon perusta on konservatiiviset lääkkeettömät hoitomuodot
  • Hoidon tavoitteina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kivun hallinta
  • Nivelrikon ehkäisemisessä tärkeitä tekijöitä ovat painohallinta, vammoilta säästyminen ja kohtuullinen kuormittaminen

 

Polven rakenne ja toiminta

Polvinivel on suurin ihmisen nivel (1). Kantavana nivelenä se on kuormituksen kohteena jatkuvasti. Polvi on altis jatkuvalle rasitukselle ja tapaturmille suuren liikelaajuuden takia. Polvinivel on sarana- sekä liukunivel muodostuen reisiluun kuperasta alaosasta ja sääriluun koverasta yläosasta (2). Polvinivelen tuen tuovat nivelkapseli, nivelsiteet ja nivelkierukat sekä lihakset (3).

Toiminnallisesti polvinivelessä voidaan erottaa kaksi niveltä: reisi-sääriluunivel ja reisiluu-polvilumpionivel (4, 5). Reisi-sääriluunivel (femorotibial joint) muodostuu reisiluun ulomman ja sisemmän nivelnastan ja sääriluun ulomman ja sisemmän nivelnastojen välille (4).

Reisiluu-polvilumpionivel (femoropatellar joint) muodostuu reisiluun ja polvilumpion välille. Polvilumpio, joka on osa nelipäisen reisilihaksen nivelsiderakennetta, liukuu pitkin reisiluun vastaavaa uraa (2). Patella ligamentti kiinnittää polvilumpion sääriluun etureunaan ja yläosa on kiinnittynyt nelipäisen reisilihaksen jänteisiin, jonka tasapainoinen toiminta ohjaa polvilumpion liikettä ja pitää sen oikealla linjalla. Sivusuuntaisesti polvilumpio on tuettu kahdella nivelsideparilla (4, 5).

Polven luita pitää yhdessä nivelkapseli, articular capsule, joka on sidekudossyinen pussi. Polvessa on nivelnestettä muutama millimetri normaalisti ja ojennus sekä koukistusliikkeet voitelevat nivelpintoja uusiutuvalla nivelnesteellä. Ojennus- ja koukistusliikkeet varmistavat ruston ravinnonsaannin ja nivelpintojen voitelun toimimisen (5).

Polvinivelen tukevuus perustuu vahvoihin risti- ja sivusiteisiin. Sivusiteet, mediaalinen ja lateraalinen kollateraaliligamentti tukevat polvea seisottaessa sekä estävät polven sivusuuntaiset liikkeet (6). Ojentuessa sivusiteet kiristyvät ja estävät sivusuuntaisen liikkeen ja rotaatiot. Polven koukistuessa sivusiteet löystyvät ja sallivat sivusuuntaisen liikkeet sekä rajoitetusti rotaatiot (4, 5).

Reisi- ja sääriluuta yhdistävät eturistiside, anterior cruciate ligament ACL ja takaristiside, posterior cruciate ligament PCL (5), jotka estävät luita liukumasta liian pitkälle eteen tai taakse suhteessa toisiinsa (6). Eturistisiteen venytysanturit syöttävät hermostoon polven kuormitusolosuhteista jatkuvasti tietoa (3).

Reisi- ja sääriluun yhteensovittaminen on nivelkierukoiden, meniscien tehtävä (5). Kierukat palvelevat montaa polven toimintoa. Ne auttavat voitelemaan ja ravitsemaan niveltä ja toimivat iskunvaimentimina, jakavat kuormaa nivelruston ylitse ja vähentävät ruston kulumista. Ne tekevät nivelpinnoista yhtenevämmät ja parantavat painon jakamista lisäämällä nivelnastojen välistä pinta-alaa. Kierukat vähentävät kitkaa liikkeen aikana ja auttavat ligamentteja ja kapseloivat sisäänsä estäen yli ojennusta (1).

Polvinivelen liikesuunnat ovat koukistus ja ojennus sekä kiertoliike polvinivelen ollessa koukistettuna sekä sivuttaissuuntainen jousto. Ojentuneena polvinivelen tulee mekaanisesti pitää yllä voimakasta stabiliteettia kehon painon kuormituksen ja pitkien vipuvarsien suurten voimien alla. Koukistuneena polvinivelen tulee mahdollistaa hyvä liikkumiskyky, jota tarvitaan juoksussa mukauttaessa jalka epätasaiseen alustaan (5).

Polviniveltä ympäröivät lihakset ovat tärkeä osa tukijärjestelmää, sillä ne supistumalla liikkeen aikana stabiloivat tarpeen mukaan niveltä nivelsiteiden toimiessa passiivisesti. Lihaksista tärkein on polvea ojentava nelipäinen reisilihas, m. quadriceps femoris, joka koostuu neljästä lihasmassasta kiinnittyen sääriluun etukyhmyyn yhteisellä jänteellä (5).

Polvea koukistavat lihakset sijaitsevat reiden takaosassa (5). Polvinivelen koukistukseen vaikuttaa monet lihakset, joista toiminnaltaan kaksi on polven puhtaita fleksoreita, kaksipäisen reisilihaksen lyhyt pää, m. biceps femoris brevis ja polvitaivelihas, m.popliteus, muut vaikuttavat myös joko nilkan tai lonkan toimintaan (4). Polven hyvinvoinnille on tärkeää koko alaraajan oikea linjaus (3).

LÄHTEET

  1. Magee, D., 2014. Orthopedic physical assessment. Edmonton: University of Albert.
  2. Polvinivel Duodecim, http://www.ebm-guidelines.com/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=fac00006
  3. http://www.nivel.fi/uploads/pdf/tietoa_nivelista/materiaalipankki/artikkelit/niveltieto/polvinivel.pdf
  4. Ahonen, J. 1998. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu: Jyväskylä: Vk-kustannus oy
  5. Kapandji, I. A. 1997. Kinesiologia 2: Alaraajojen nivelten toiminta. Laukaa: Medirehab kirjakustannus.
  6. Sand,O; Sjaastad, O;V ; HAug,E; Bjålie,J.G; Toverud,K.C 2014. Ihminen, fysiologia ja anatomia.Sanoma Pro Oy.

Polven nivelrikko

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus Suomessa ja muualla maailmassa. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvessa, lonkassa, selkärangassa ja käden nivelissä. Nivelrikolle eli artroosille on tunnusomaista nivelruston rappeutuminen, nivelvälin kaventuminen, nivelen kipeytyminen ja henkilön toimintakyvyn heikkeneminen. Suomessa arvioidaan olevan noin miljoona henkilöä, joilla on nivelrikko. Nivelrikko on sairaus, joka tekee muutoksia nivelrustossa, luussa ja niveliä ympäröivissä lihaksissa, ja johtaa Suomessa vuosittain yli 600 000 lääkärissäkäyntiin. Nivelrikon on arvioitu aiheuttavan lähes miljardin euron vuosittaiset kustannukset maassamme. (3.)

Nivelrikkoa sairastavan henkilön oireet sekä toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttavat väistämättä myös ihmisten elämänlaatuun (19;20).

Polven nivelrikon syyt

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Poikkeava mekaaninen kuormitus ja myös normaali kuormitus poikkeavassa nivelrustokudoksessa voivat aiheuttaa nivelrakenteissa tapahtumasarjan, joka johtaa nivelrikkoon. Nivelrikko ei ole niin sanottu kulumasairaus vaan solu- ja molekyylitasoinen biokemiallisten prosessien jatkumo, johon liittyy korjaavia ja hajottavia muutoksia. (4.) Reuma sairauteen liittyvä ja pitkään jatkunut tulehdus voi johtaa myös nivelrikon kehittymiseen polvessa (6).

Nivelrikon riskitekijöitä ovat ikääntymisen ja perimän lisäksi nivelvammat, nivelen kehityshäiriöt, nivelen virheasennot ja raskas fyysinen työ. Ikääntyminen on nivelrikon tärkein etiologinen riskitekijä. Ikääntyessä nivelruston aineenvaihdunnallinen toiminta heikkenee, mikä rajoittaa nivelruston korjaantumiskykyä. Myös perintötekijöillä on merkitystä, erityisesti käden nivelrikossa. Polven nivelrikossa periytyvyyden merkitystä on ehkä ylikorostettu, vaikka se on osalla sairastuneista tärkeä tekijä nivelrikon synnyssä (3).

A tason näyttö tarkoittaa, että vaaratekijälle on vahva tutkimusnäyttö, ja on useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia.
B tason näyttö tarkoittaa, että vaaratekijälle on kohtalainen tutkimusnäyttö, ja on ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia.
C tason näyttö tarkoittaa, että vaaratekijälle on niukka tutkimusnäyttö, mutta on ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus.

Polven nivelrikon synty

Nivelrikon kehittyminen on siis biokemiallinen tapahtumasarja, jossa solu- ja molekyylitasolla hajottavia tapahtumia on enemmän kuin korjaavia. Nivelrikossa nivelruston väliaineen ja kollageenin hajoaminen kiihtyy. Rustosolut eivät pysty uusiutumaan ja muodostamaan uutta rustokudosta siten, että vaurioitunut rustokudos korjautuisi ennalleen, toisin kuin esimerkiksi katkenneessa luussa (13).

Nivelmuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa. Ajan kuluessa nivelrusto häviää luun pinnalta ja rustonalainen luu muotoutuu uudelleen. Nivelen reunaan rusto-luurajalle, nivelkapselin, nivelsiteiden ja jänteiden kiinnittymiskohtiin syntyy luun uudismuodostuksen seurauksena ostefyyttejä eli luisia nokkaumia ja nivelkapseli paksuuntuu. Nivelrikon yksilöllinen eteneminen on vaihtelevaa. Joissain tapauksissa oireet saattavat hävitä joksikin aikaa. Nivelrikko on kuitenkin etenevä sairaus, johon ei ole parantavaa tai taudin etenemistä estävää hoitoa. (14.)

Polven nivelrikon oireet

Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat nivelkipu, niveljäykkyys ja tavallisten päivittäisten toimintojen vaikeutuminen. Polven kantavilla nivelpinnoilla eli sääriluun ja reisiluun välisessä nivelessä ja erityisesti sen sisemmän nivelnastan alueella nivelen nivelrikossa ilmaantuu tyypillisesti ensimmäisenä rasituskipua sekä liikkeellelähtöjäykkyyttä, mitkä molemmat rajoittavat liikkumista. (15.) Alkuvaiheessa oireet yleensä helpottuvat levolla, mutta nivelrikon edetessä ilmaantuu usein myös leposärkyä. Oireet alkavat särkynä paikallisesti polven seudussa, mutta vähitellen kehittyy polveen nivelen liikerajoitusta ja usein lisääntyvää nivelen virheasentoa. Polvinivelrikossa kävely vaikeutuu sekä tasamaalla että erityisesti portaissa alaspäin mentäessä. Seisomaan nousu ja istuutuminen, sukkien pukeminen, varpaiden kynsien leikkaaminen voivat vaikeutua (13).

Polven nivelrikon toteaminen

Perusterveyden huollossa yleislääkäri tai työterveyshuollossa työterveyslääkäri tekee nivelrikon diagnoosin potilaan oireiden, nivelten tutkimisen ja röntgenkuvien perusteella (3). Tutkimuksista lääkärin kliininen tutkimus on tärkein. Tyypillisin tutkimuslöydös on polvinivelen koukistus- ja ojennusliikkeiden liikelaajuuden rajoittuminen. Diagnoosia tehtäessä huomioidaan erityisesti eri puolien nivelten erot. Polven turvotus, nesteily ja lievä kuumotus ovat tulehdusvaiheen löydöksiä. Polven nivelkapseli voi olla paksuuntunut ja nivelpintojen reunoilla voi olla tunnettavissa osteofyyttejä.

Potilaan kokeman nivelten kivun ja/tai liikeratojen rajoittumisen perusteella voidaan epäillä nivelrikkoa.
Nivelrikko-diagnoosi varmistetaan röntgen-kuvauksessa. Magneettikuvausta tai laboratoriokokeita ei tarvita nivelrikon diagnostiikassa. Röntgenkuvassa nähdään nivelrikon aiheuttamat muutokset: nivelraon kaventuminen, ruston häviämisen seurauksena, ruston alla olevan luukudoksen ns. subkondraaliluun skleroosi eli tiivistyminen, kystia eli luuonteloita sekä osteofyyttejä. (3).

Polven nivelrikon hoito

Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito-suosituksen mukaan (15) hoidon tavoitteena ovat kivun hallinta ja lieventäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä sairauden pahenemisen estäminen.

Konservatiiviset lääkkeettömät hoidot ovat nivelrikon hoidon perusta. Lääkehoitoa ei käytetä yksinään, eikä edes ensisijaisena hoitomuotona. Fysioterapeuttiset hoidot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin lääkehoito. Kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos kipu ja toimintakyky eivät ole muutoin hallittavissa. Myös silloin konservatiiviset hoitomenetelmät täydentävät kirurgisia hoitomenetelmiä. (15.)

Nivelrikon itsehoidon kulmakivet ovat laihduttaminen ylipainoisilla henkilöillä sekä liikunta. Laihduttaminen helpottaa useimpien potilaiden kohdalla alkuvaiheen oireita selvästi. Nivelet tarvitsevat säännöllistä liikuntaa ja kuormitusta, jotta niiden biologiset ominaisuudet säilyisivät. (1.)
Liikunnalla voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä ja lisätä elämänlaatua (9.) Liikunnan on todettu olevan myös hyvin siedettyä nivelrikossa, eikä nivelrikon vaikeusasteella ole todettu olevan merkitystä harjoitusvasteisiin (11). Vapaa-ajan liikunta ei ole yhteydessä suurentuneeseen riskiin saada polvinivelrikko, jos niveleen ei ole kohdistunut vammoja (1).

Polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kipua voidaan lievittää nivelensisäisellä glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskilla. Glukokortikoidilla on voimakas anti-inflammatorinen vaikutus, joka vaimentaa tulehdukseen ja tulehduskipuun liittyvien geenien ilmentymistä ja hillitsevät monia tulehdukselle tyypillisiä verisuoni- ja soluvasteita. Ruiskeiden vaikutus kestää 2-3 viikkoa. Hualuronaatti on nivelrustossa ja nivelnesteessä esiintyvä makromolekyyli, joka ilmeisesti lievittää nivelrikkoon liittyvää kipua ja parantaa toimintakykyä. Sen vaikutusmekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta. Hualoronaattiruiskeen parantava vaikutus polven kipuun ja toimintakykyyn voi olla hitaammin alkava mutta pitkäkestoisempi kuin glukokortikoidiruiskeen. Tutkimusnäyttö asiasta kuitenkin puuttuu. (15.)

Polvinivelen kirurgiset toimenpiteet

Polvinivelrikon kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos konservatiiviset hoitotoimenpiteet eivät ole riittävästi helpottaneet kipua tai parantaneet toimintakykyä. Selkeää raja-arvoa kivun mittaamiseksi tekonivelleikkauksen harkintaa varten ei ole (5.) Kävelymatka on yksinkertainen toiminnallisten rajoitusten mittari. Potilaalla on vaikea toimintakyvyn häiriö, kun hän tarvitsee sauvoja tai kävelykeppiä apuna kävelyssä ja kun hänen yhtäjaksoinen kävelymatkansa on alle 200–300 metriä (16).
Potilaalla tulisi olla sekä nivelrikkoon sopivia oireita että selkeitä kuvantamislöydöksiä, kun leikkaushoitoa harkitaan. Lisäksi on muistettava, että röntgenkuvissa nähtävät kulumamuutokset ovat huomattavasti yleisempiä kuin nivelrikon oireet. (15.) Päätös kirurgisista toimenpiteestä tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. (13.)

Polvinivelrikon kirurgisena hoitona on pitkään käytetty artroskopiaa eli niveltähystystä. Nykyisen tutkimusnäytön mukaan se ei kuitenkaan ole vaikuttava polvinivelrikon hoitomuoto. Vaikka artroskopia joskus lievittää polvinivelrikon kipuoireita, sillä ei näytä olevan pitempiaikaista, oireita lieventävää ja toimintakykyä parantavaa vaikutusta. (15.)

Polven osteotomiaa eli luun katkaisua, kääntämistä ja luuduttamista uuteen asentoon, kuormitusta ja rasitusta terveen puoliskon kannettavaksi, on käytetty erityisesti polven toispuolisen mediaalisen tai lateraalisen nivelnastan korkeintaan keskivaikeannivelrikon hoitomuotona. (15.)

Polven tekonivelleikkaukseen, jossa polvinivel korvataan tekonivelellä, on viimeisin vaihe nivelrikon hoidossa. Leikkaukseen päädytään, kun on selviä nivelrikkomuutoksia, on hankalaa yösärkyä, liikekivut eivät ole hallittavissa tai päivittäiset arkitoiminnot ovat olennaisesti vaikeutuneet. Lisäksi leikkauksesta odotettavissa olevan hyödyn tulee olla suurempi kuin siihen liittyvät riskit (13). Tekonivelleikkaus on vakiintunut hoitotoimenpide vaikean ja konservatiiviseen hoitoon huonosti reagoineen polvinivelrikon hoitomuoto. (3; 12; 17.)
Tekonivelleikkaus on kalleudestaan huolimatta kustannustehokas ja elämänlaatumittareilla arvioituna hyvin vaikuttava hoito. Suomessa tehdään vuosittain nivelrikon takia 108 polven primäärileikkausta 100 000:ta asukasta kohti (10.)

Työikäisten polven nivelrikko

Nivelrikko on myös työikäisten tavallisin polvikipujen aiheuttaja. Nivelrikon aiheuttama kipu ja rajoittunut toimintakyky maksavat Suomen kansantaloudelle miljardin eurojen kustannukset vuosittain. Polvinivelrikkoa sairastaa 5 % yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 7 % naisista. Naisten polvinivelrikon esiintyvyys on vähentynyt puoleen 20 vuodessa, mutta miehillä ei vastaavaa muutosta ole havaittu. Naisten polvinivelrikko on siis tutkimusten mukaan vähenemässä nopeasti. (10.)

Nivelrikon tärkein ja kustannuksiltaan kallein seuraus on toimintakyvyn heikentyminen. Nykyisin maksettavista työkyvyttömyys eläkkeistä 6 % on myönnetty nivelrikon perusteella. (10.)

Suomessa suoritetaan nykyään vuosittain noin 10 000 primaaria polven tekonivelleikkausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan leikatuista noin yksi kolmasosa on työikäisiä eli alle 65-vuotiaita. Noin 85 % työelämässä olevista potilaista palaa omaan työtehtäväänsä vuoden sisällä leikkauksesta. Työhön paluun edellytyksenä on ollut leikkauksesta kuntoutuminen, nivelen kivuttomuus ja riittävän toiminnallisuuden saavuttaminen. (18.)

Liikakilojen välttäminen, nivelvammoilta säästyminen sekä kohtuullinen kuormitus ovat nykytiedon valossa avainasemassa, kun pyritään ehkäisemään nivelrikon syntymistä.

Katso myös Nivelrikko-opas, jossa on lisää tietoa ja kuvia.

LÄHTEET

  1. Arokoski, J – Jurvelin, J – Väätäinen, U – Helminen HJ 2000. Normal and pathological adaptation of articular cartilage to joint loading. Scand J Med Sci Sports 2000;10:186-98
  2. Arokoski, Jari – Lammi, Mikko- Hyttinen, Mika – Kiviranta, Ilkka – Parkkinen, Jyrki – Jurvelin, Jukka – Tammi, Markku – Helminen, Heikki. Nivelrikon etiopatogeneesi. Duodecim 2001; 117: 1617–26.
  3. Arokoski, Jari – Vainikainen, Tuula. Nivelrikko-opas 2012. Suomen Nivelyhdistys ry. Saatavilla internetissä: www.nivelopas.fi. Viitattu 26.6.2016.
  4. Buckwalter, JA – Mankin, HJ. Articular cartilage: degeneration and osteoartrithis, repair, regeneration and transplantation. J Bone Joint Surg (AM) 1997;79:612-32.
  5. Dreinhofer, K – Dieppe, P – Sturmer, T, ym. Indications for total hip replacement: comparison of assessments of orthopaedic surgeons and referring physicians. Ann Rheum Dis  2006;65:1346-50.
  6. Eklund, Kari 2012. Nivelreuma. Helsingin Reumakeskuksen potilasoppaat. Helsingin Reumakeskus.
  7. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos. Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2006. Helsinki 2007.
  8. Eskelinen, A – Jokipii, P – Haataja, J – Haapala, J – Helkamaa, T – Huotari, K – Huopio, J – Lassila, R – Kettunen, J – Leskinen, J – Lumiaho, J – Mannismäki, P – Manninen, M – Miettinen, H – Mäkelä, K – Nieminen, J – Niinimäki, T – Pajamäki, J – Pamilo, K – Pesola, M – Puhto, A-P – Puolakka, T – Rantasalo, M – Remes, V – Seppänen, M – Skyttä, E – Syrjänen, J – Sävelä, m – Ylinen, P – Vakkuri, A – Virolainen, P. Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa 2015. Suomen Artroplastiayhdistys. Joensuu 2015.
  9. Fransen, M – McConnell S – Hammer A et al.:Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Systematic Review 2015 Jan ):1:CD004376
  10. Heliövaara, Markku – Slätis, Pär – Paavolainen, Pekka. Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset. Duodecim 2008:1869.
  11. Juhl, C – Christensen, R – Roos, E et al: Impact of exercise type and dose on pain and disability in knee osteoarthritis: a systematic review and meta-regression analysis of randomized controlled trials. Arthristis Rheumatol 2014:66:622-36.
  12. Lehto, MU – Jämsen, E – Rissanen, P. Lonkan ja polven endoproteesikirurgia –varaosien avulla liikkujaksi. Duodecimm 2005;121:893-901.
  13. Martio, Jukka – Karjalainen, Anna – Kauppi, Markku – Kukkurainen, Marja Leena – Kyngäs, Helvi toim. Reuma. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2007, s. 445–457
  14. Multanen, Juha 2016. Lievää nivelrikkoa sairastavat hyötyvät luustoa vahvistavasta liikunnasta. Fysioterapia lehti 2016;4:28-34.
  15. Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeciminn ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.Viitattu 28.6.2016.
  16. Remes, V – Paavolainen, P – Vuorinen, J 2004. Kenet pitäisi lähettää arvioon lonkan tekonivelleikkausta varten? Lääkärilehti 2004;59:273-7.
  17. Remes, V - Virolainen, P – Kettunen, J – Miettinen, H. Polven nivelrikon kirurginen hoito. Duodecim 2008:124:261-70.
  18. Sankar A, Davis AM, Palaganas MP, Beaton DE, Badley EM, Gignac MA. Return to work and workplace activity limitations following total hip or knee replacement. Os-teoarthritis Cartilage 2013;21:1485–93
  19. Smith, TO – Purdy, R – Lister S – et al.:Living with osteoarthritis: a systematic rewiew and meta-ethnography. Scand J Rheumatol. 2014:43:441-452.
  20. World Health Organisation. The glopal burden of disease:2004 pdate. Geneva:World Health Organisation 2008). Viitattu 16.12.2013.

 












 

 

>> Opinnäytetyö:
Polven tekonivelleikkauksen
jälkeinen harjoitusohjelma
työikäisille (pdf)

>> Suomen Nivelyhdistys

>> Nivelopas-esite (pdf)

>> Tekonivelkirurgia HUS:ssa

>> Polven tekonivelleikkaus -potilasopas,
HUS Peijaksen sairaala (pdf)

>> Suomen Artroplastiayhdistys

>> Hyvä hoito lonkan ja polven
tekonivelkirurgiassa 2015 (pdf)

>> Niveltalo.fi (Terveyskylä.fi-palvelu)

>> Terveyskirjasto, Polven nivelrikko

>> Käypä hoito, Polvi- ja lonkkanivelrikko

>> THL, Elintavat ja ravitsemus

>> UKK-instituutti, Terveysliikunnan suositukset

>> Suomen Fysioterapeutit

>> Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI

©2019 polvenkuntoutus.fi - Tarjoamme tietoa polven kuntouttamisesta tekonivelleikkauksen jälkeen. Sivusto on toteutettu opiskelijatyönä 2016 - (tekninen toteutus www.tulilla.fi)
3_Banneri_Ulkosivu_LonkankuntoutusFi_185x150.png
5_Banneri_Ulkosivu_FysioterapiatiimiFi_185x150_171211.png